Shakkinappulat

Viikonloppuna teki mieli maalata jotain uusilla, Clas Ohlsonista ostetuilla

akryyliväreillä. Sattumalta löysin kotoa yhdet ylimääräiset shakkinappulat, jotka maalasin Pride viikon innoittamana sateenkaaren väreillä.  

 

Ikean Bekväm

Tiistaina pääsin ensimmäistä kertaa kouluassa puutöiden pariin, kun jokainen sai pintakäsiteltäväksi oman Bekväm-jakkaran. Jakkarat kasattiin, hiottiin ja petsattiin (Tikkurilan Parketti-Ässä petsi), ja seuraavana päivänä lakattiin (Teknos Helo Aqua 20). Kyseinen projekti tuntui virkistävältä vaihtelulta jatkuvaan seinien maalailuun ja tasoittamiseen.

 

Ensimmäinen jakso

Ensinnäinen jakso rakennusmaalarin opintoja on nyt suoritettu, ja on aika luopua omasta loossista tällä erää. Kuukauden kestävä jakso piti sisällään paljon maalarin perustaitojen harjoittelua, kuten telan käyttöä, rajoituksia, seinien tasoitusta ja kipsilevyseinien saumausta. Samalla käytiin läpi eri työvälineet ja työvaiheet, sekä perehdyttiin eri maalien ja tasoitteiden nimiin ja ominaisuuksiin.  

Lisää seinien maalailua

Koulussa jatkettiin viime viikkolla oman loossin ja käytävän seinien maalailua. Tällä viikolla olisi tarkoituksena harjoitella kipsikartonkilevyjen saumausta. Tässä kuitenkin vielä muutama kuva viime viikolta..

Käytävän seinä Tikkurila Siro 7

Pohjamaali -> ylisiloitus -> osittainsiloitus -> toinen ylisiloitus -> välimaalaus -> pintamaali

Tikkurila Luja 7

Ensimmäinen kouluviikko

Ensimmäisen kouluviiko on nyt takana, ja olo on väsynyt, mutta onnellinen. Heti ensimmäisenä päivänä pääsin hiomaan ja pohjamaalaamaan oman loossin seinät. Oikeastaan koko viikko meni päällisin puolin näitä oman loossin seiniä työstäessä. Yhdellä seinällä harjoittelin ylitasoitusta, ja toisella rajoitusharjoituksia vapaalla kädellä.

Saa nähdä, mitä ensi viikko tuo tullessaan. Varmaa on kuitenkin se, että olen vihdoinkin löytänyt sen kauan kadoksissa olleen oman alan.

Rakennettiin huussi

Elokuun alku tuli vietettyä mökillä, jossa pääsin osallistumaan huussin rakentamiseen.

Ensimmäinen päivä meni perustuksen parissa, ohjeita ihmetellessä.

Toisena ja kolmantena päivänä saatiin kasaan seinät ja lattia. Kiitos Iisalmen Toimi-säätiölle, jonka puutyön työpajassa saimme vannesahalla leikkaut lattiaan kompostikäymälän kokoisen aukon.

Neljäntenä päivänä saatiin ovi paikoilleen, ja pääsin (vihdoinkin!) levittämään pohjustusta. Käytössäni oli Tikkurilan Valtti Pohjuste pohjuspuunsuoja ulkopinnoille, joka suojaa ja tekee käsittelemättömästä puusta vettä hylkivän. Pohjustetta oli helppo levittää ja se imeytyi nopeasti. 

Valitettavasti en voinut jäädä mökille pidemmäksi aikaa, joten huussin maalaus jäi muiden tehtäväksi. Huomenna minulla alkaa nimittäin koulu, eli pintakäsittelyalan perusopinnot rakennusmaalauksen merkeissä. 

Yliopistosta ammattikouluun

Hain reilu kuukausi sitten Helsingin Maalariammattikouluun, joka on maalaus-, lattianpäällystys-, restaurointi-, ja sisustusalan ammatillinen oppilaitos. Sain tänään tietää, että pääsen jo ENSI VIIKOLLA aloittamaan pintakäsittelyalan, tarkemmin sanottuna rakennusmaalauksen perusopinnot. Maalarin opinnot pitää sisällään korjaus-, ja uudisrakennusmaalauksen opinnot, sekä vapaasti valittavia opintoja oman mielenkiinnon mukaan. Itseäni kiinnostaa esimerkiksi rakenteiden korjaus, erikoismaalaus ja puupintojen käsittely.

Voitte vain kuvitella, miten innoissani olen alkavista opinnoista, ja ylipäätään tästä koko pintakäsittely alasta. Useamman kasvatus-, ja sosiaalitieteiden parissa vietetyn yliopistovuoden jälkeen uskaltaudun hyppäämään täysin uuteen maailmaan. Kaikki kiitos kuuluu koronakeväälle, joka sai minut pysähtymään ja keksimään itselleni mielekästä tekemistä kotona oleiluun. Ja niin vain kävi, että käsillä tekeminen, puutyöt ja maalaus veivät mukanaan.

Blogin sisältö tulee näillä näkymin laajenemaan autotallissa tehdyistä puutöistä kouluprojekteihin ja seinämaalauksiin. Niitä odotellessa. 

Vanha Artek pöytä

Artek tuolien kaikki osat on nyt kahteen kertaan lakattu, eli seuraavaksi olisi vuorossa tuolien kokoaminen. Siihen hommaan minulta kuitenkin puuttuu vielä ruuvit, joten tuolit saavat hetken aikaa odottaa. Sillä välin olen aloittanut Artek pöydän kunnostaminen. Pöydän mallista en ole täysin varma, mutta uskoakseni se on Artek 81C.

Käytin maalinpoistossa stripperiä ja kittilastaa siklinä/kaapimena. Keltaisen maalikerroksen alta löytyi tasaisen vaalea koivupinta.

Edelleen työn alla

Kesäiset menot ja tekemiset ovat kuin huomaamatta pitkittäneet Artek projektiani. Eilen kuitenkin ennätin viimeistellä tuolin jalat hienolla hiontapaperia (240) ja lakata ensimmäisen kerroksen. Käytin Tikkurilan Kiva 30 puolihimmeää kalustelakkaa. Toivottavasti saisin tänään myös istuinosat ja selkätuet lakattua.

Tuolin purkaminen osiin

Yksi Artek tuolien kunnostamisen työvaiheista oli tuolien purkaminen osiin. Koivuvaneeriset selkänojat irtosivat suhteellisen helposti, mutta jalkojen vanhat ruuvit osottautivat omanlaiseksi  haasteeksi. Talttakantaiset ruuvit olivat osittain vanhan maalikerroksen peittämiä, ja niistä oli vaikea saada ruuvimeisselillä otetta. Maali oli myös sen verran tiukasti liimautunut tuolin jalkojen ja pohjan väliin, että pelkkä ruuvien avaaminen ei riittänyt.

Jalkoja oli lopulta mahdoton irroittaa ilman, että tuolin pohjan pinnalle tuli pieniä halkeamia. Onneksi tällaisia tilanteita varten löytyy liima ja puristin, joilla näitä halkeamia voi myöhemmin yrittää korjata. Vanhat ruuvit olisi myös tarkoitus vaihtaa uusiin, ei talttakantaisiin ruuveihin. 

Pintakäsittely

Puun pintaa voi käsitellä monin eri tavoin. Valitessa käsittelyainetta on hyvä ottaa huomioon, minkälaista lopputulosta toivoo, ja mitä pinta itsessään vaatii. Haluaako, että puun pinta peittyy kokonaan, vai haluaako puun syiden jäävän näkyviin. Entä minkälaista kulutus-, ja säänkestänyyttä pinta tarvitsee. Ulkokäytössä olevat puukalusteet tarvitsevat eri tavalla suojaa esimerkiksi auringonvalolta ja kosteudelta, kuin sisätiloissa olevat. Ennen puun pintakäsittelyä tulee aina myös muistaa huolellinen pohjatyö, eli pinnan puhdistus rasvatahroista, hiontapölystä ja muusta liasta.

Lakka

Suojaava, läpinäkyvä kalvo, joka tekee puun pinnasta kovan ja kulutusta kestävän. Valittavana eri kiiltoasteita (himmea, puolihimmeä, puolikiiltävä ja kiiltävä). Värisävyn lisääminen on myös mahdollista. Itse käytin puutarhapenkin kunnostamisessa vihreällä sävytettyä lakkaa.

Maali

Peittää puupinnan täysin värillisellä kalvolla. Valittavana eri sävyjä ja kiiltoasteita laidasta laitaan. Ei imeydy puuhun.

Petsi

Petsi värjää puun jättäen syykuviot näkyviin.  Toisin kuin maali, petsi imeytyy puuhun. Se ei kuitenkaan suojaa puuta, joten viimeistelyssä petsin päälle tulee aina lakka, öljy tai vaha. Vesipohjainen petsi sopii käsittelemättömien puupintojen käsittelyyn, kun taas Spriipohjaista petsi soveltuu kaikille puupinnoille. Itse olen käyttänyt ainoastaan spriipohjaista petsiä vanhojen pinnatuolien kunnostamiseen.

Puuvaha

Vaha antaa luonnollisen ja hengittävän suojan puupinnoille. Vaha suojaa pintaa naarmuilta ja kulutukselta hylkien vettä ja likaa. Itse en ole puuvahaa vielä kokeillut, mutta ehkä jo seuraavassa projektissa.

Puuöljy

Suojaa ja sävyttää puupintaa, tehden siitä kestävän ja hengittävän. Öljytty pinta kestää kulutusta eikä halkeile. Puuöljyä käytetään usein piha-, ja parvekekalusteiden, kuten terassien, aitojen, laitureiden ja puutarhatuolien käsittelyssä. 

Kohta valmiit

Artek tuolien kunnostus etenee hiljalleen. Olen nyt saanut kaikista tuoleist vanhan maalin pois, mutta hiottavaa löytyy vielä jonkun verran. Uskoisin, että ensi viikolla pääsen lakkaamaan ja viimeistelemään tuolt. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisilta tuolit näyttävät, kun keltainen väri  on vaihtunut vaaleaan koivuu.  

Artek

Sain kunnostettavaksi neljä Artek 65 tuolia (Alvar Aalto 1935). Tarkoituksena olisi tuoda tuolien alkuperäinen, vaalea koivupinta esiin keltaisen maalikerroksen alta. Olen tällä viikolla ennättänyt käsitellä kaksi tuolia maali-, ja lakanpoistoaineella, sekä irroittaa ja hioa koivuvaneeritset selkänojat. 

Maalipinnan irroittaminen on osoittautunut yllättävän työlääksi ja vienyt paljon aikaa. Se on myös vaatinut useamman kerroksen stripperiä. Tuolit ovat kuitenkin kaiken sen työn ja siihen kuluneen ajan arvoisia. 

Maalinpoisto

Saan pian kunnostettavaksi neljä Artekin vanhaa tuolia, joiden työstämisessä aion käyttää maali-, ja lakanpoistoainetta.  Ja  koska en  aikaisemmin ole kyseistä ainetta käyttänyt, piti sitä kokeilla yhdelle valkoiselle pinnatuolille, ennen Artekin arvohuonekaluja. Kävin kaupasta projektia varten ostamassa Liberon Stripperin ja teräsvillaa. 

Alkuun oli vaikea arvioida, kuinka paksu kerros geelimäistä ainetta olisi hyvä laittaa. Tai kuinka paljon Stripperiä kuluu yhteen tuoliin. Levitin geeliä tuoliin suhteellisen ohuen kerroksen ja annoin kuivua reilu kymmene minuuttia. Tämän jälkeen maalia irtosi tuolista ihan vain kaapimella (teräsvillaa en käyttänyt ollenkaan). Stripperiä tosin piti tuoliin levittää useampaan kertaa, jotta sain maalin kokonaan pois. En malta odottaa, että pääsen Artek tuolien kimppuun.

Haasteellinen viilupinta

Jos edellisten, valkoisten pinnatuolien työstäminen sujui ongelmitta, niin samaa ei voi sanoa näistä. Sain kunnostettavaksi kaksi viilupintaista pinnatuolia, joiden istuinosat olivat naarmuuntuneet ja kuluneet. Alkuperäinen ajatus oli, että tuolien istuinosasta ja selkänojasta hiotaan vanha lakka  pois, kun taas pinnoihin ja jalkoihin riittäisi pelkkä karhennus. 

Vaikka yritin tuoleja, varsinkin istuinosan kaarevaa ja ohutta viilupintaa hioa varovaisesti, en siinä onnistunut. Hioin tuoleja sekä koneella, että käsin (hiomapaperin karkeusaste 120 & 180) saadakseni vanhan lakan kokonaan pois. Lakka lähti, mutta niin kului myös istuinosan reunoilta ohutta viilua. Ensi kerralla osaan olla vieläkin varovaisempi käsitellessäni viilupintaa. Tai mahdollisesti käyttää hiomisen sijasta maalin-, ja lakanpoistoainetta.

Istuinosan viilupinnan kulumisen lisäksi olin vahingossa hionut myös pinnojen alareunojen lakkakerrosta. Vakinko tapahtui, kun yritin liian perusteellisesti hioa pinnojen välejä ja liitoskohtia. Kaikkea lakkaa on aika mahdoton saada liitoskohtista hiottua ilman pinnojen irrottamista. Tätä ei kuitenkaan tuolien omistajan toiveesta tehty.

Seuraavaksi oli keksittävä keino korjata vaurioituneet pinnat. Yksi vaihtoehto olisi ollut hioa kaikki pinnat kokonaan ja maalata uudelleen. Tähän en kuitenkaan halunnut ryhtyä, vaan päätin kokeilla petsiä kulumien piilottamiseen. Käytin tuoleissa kahta Liberon Spriipohjaista petsiä. Istuinosan ja selkänojan värjäämisessä käytin värisävyä Tiikki, ja pinnoja paikkaukseen Vaalealla Tammea. 

Tiikki antoi tuolille punertavan pehmeän, luonnollisen ja lämpimän värisävyn. Petsasin istuinosan ja selkänojan kahteen otteeseen, jonka jälkeen paikkailin pinnojen kulumia vaaleammalla sävyllä. Petsi osottautui näiden tuolien kunnostamiseen täydelliseltä valinnalta. Se teki tuolin viilupinnast taas elävän ja siistin näköisen. 

Tuolit olivat lakkauksen jälkeen valmiit. Ainoa kohta, joka lopputuloksessa jäi hieman häiritsemään, oli pinnojen kiinnityskohtiin jäänyt vanha lakka. Koska pinnoja ei irrotettu, jäi vanhaa lakkaa jonkun verran petsin alle. Muuten näiden, hieman haasteelliseksi osottautuneiden pinnatuolien kunnostus onnistui hyvin ja olin lopputulokseen tyytyvinen. 

Tuoleista vielä sen verran, että olettaisin niiden olevan jotain sukua Edsbyn Fanett tuoleille (pohjassa olevat leimat olivat kuluneet tunnistamattomiksi). Ilmari Tapiovaara suunnitteli kuusipinnaiset Fanett-tuolit 1950-luvulla. Kunnostamissani tuoleissa oli kuitenkin seitsemän pinnaa, joka poikkeaa alkuperäisestä Fanett-tuolista. Seitsemän pinnaisia tuoleja valmistettiin kuitenkin samalla Edsbyn tehtaalla. 

Valkoiset pinnatuolit

Seuraavaksi pääsin kunnostamaan kahta pinnatuolia, joiden valkoinen maali oli reunoilta kulunut ja istuinosa naarmuuntunut. Pinnatuolien maali tuntui muutenkin huonolaatuiselta. Vahamainen, pehmeä maali irtosi helposti pelkällä rapsutuksella, jättäen tuolin pinnan epätasaisen ja ikävän näköiseksi. 

Vanha maali hioutui helposti, jättäen jälkeensä siistin vaalean puupinnan. Tämän jälkeen aalasin tuolit kahteen kertaan Tikkurilan Helmi 80 vesiohenteinen kalustemaalilla. Tuoleista tuli hetkessä kuin uudet ja maalipinta näytti siistiltä, tasaiselta ja kestävältä. Työ oli kaiken kaikkiaan aika yksinkertainen, kun tuolit itsessään olivat hyvässä kunnossa, eikä pinnoja tarvinnut erikseen irroittaa sen suurempia kulumia paikata.